Piäsivu | Kennel | Hurtat | Kasvatit | Harrastukset | Galleria | Päeväkirja | Tassunjälki | Jälkiä

12.3.2009

Kuutin isä oli valioitunut jo helmikuussa Laihian näyttelyssä, joten Kuutin sivuille päivitetty viiveellä isukin hieno etappi. Hienoa Irri ja onnittelut Anulle!

15.12.2008

Viime viikonloppu hurahti pääkaupunkiseudulla koiramaisissa merkeissä. Perjantai-iltana piipahdimme katsomassa Hiilen ja Mustiksen pentuja, joista yksi lähtee elelemään Ahon perheeseen Pälkäneelle. Ahon perhe ei olekaan meidän varsinainen sijoituskoti vaan sovimme, että Fierski-narttu on meillä tarvittaessa jalostuslainassa, jos Marin kanssa päädymme sitä aikanaan käyttämään. Tämä oli kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Lauantaina puolestamme kävimme katsastamassa Suukko-tyttöä Myrskylässä ja tapaaminen oli oikein mukava. Suukko oli kovasti kasvanut, mutta ei kuitenkaan ihan hirveästi eli luultavasti jää emäänsä pienemmäksi kooltaan (ja hyvä niin!). Edelleen kovin reipas ja toimelias pentu. Näimme tällä reissulla myös Suukon paimennettavat eli lampaat sekä joukon kanoja sekä pari kukkoa. Suukosta saimme otettua jonkinmoisia kuvia, joista ensimmäisen löytää nyt Suukon omalta sivulta. Loput tulevat sitten aikanaan meidän uusiutuvaan galleriaan, joka toivottavasti saadaan piakkoin kuntoon. Nyt jäämme sitten odottelemaan toivottavasti valkoista Joulua ja reissua pohjoiseen. Toivottavasti näemme myös Virkku-pojan joulun jälkeen eli sitä odotellessa:).

8.12.2008

Viralliset kotisivumme ovat olleet todellisessa päivityspimennossa, sillä viime kesä hurahti pentujen kanssa ja niiden kuulumisia tuli päivitettyä meidän pentublogiimme. Nyt Virkku ja Suukko ovat olleet jo tovin aikaa omissa kodeissaan ja molemmilla elämä soljuu mukavasti omien ihmisten kanssa. Kuutti-emä on palannut "töidensä" pariin eli etsintähommiin, joiden vuoksi olimme mm. leireilemässä lokakuun alussa Lohtajalla yhden viikonlopun ajan. Kuutin etsintäharkat ovat siinä vaiheessa, että haukkuilmaisua olemme viimein aloitelleet ja suurin homma onkin tästä eteenpäin saada ilmaisu kuntoon, sillä vuoden 2009 aikana olisi tarkoitus korkata Kuutin kanssa ensimmäinen peruskoe. Etsintöjen lisäksi olisi viimein tarkoitus korkata myös TOKO-kentät, sillä muutenhan hyvä harjoittelu on mennyt täysin hukkaan. Kipinän osalta etsinnät ovat siinä vaiheessa, että rullailmaisua pitäisi alkaa vähitellen vahvistamaan, jotta sen voisi alkaa liittää myös etsintätyöskentelyyn. Vuoden 2009 aikana olisi tarkoitus kokeilla Kipinän kanssa myös agilityä, sillä se Kuuttia vauhdikkaampana neitinä voisi innostuakin kovasti lajista. Kipinän kanssa olemme myös puuhailleet tokon parissa ja senkin kanssa mahdollisesti korkkaamme kisakentät tulevan vuoden aikana. Kipinä pyörähti myös Jyväskylän KV-näyttelyssä, jossa kotiin kannettiin EH:n arvoinen arvostelu. Arvostelu oli kaikin puolin kantajansa näköinen. Kasvatistani S. Aamusuukosta tuli ensimmäinen sijoitusnarttuni, mutta nyt olisi tarkoitus sijoittaa toinen narttu Hiili+Mustis-yhdistelmästä, joka toteutetaan Tuhkavuorten kennelin alaisuudessa. Tähän projektiin lähden yhdessä Kipinän omistajan Marin kanssa, sillä me molemmat olemme olleet erityisen kiinnostuneita Hiilen suvusta. Emme voineet kävellä tilaisuutemme ohi, kun sitä meille tarjottiin. Tulevan sijoitusnartun koti on vielä tälläkin hetkellä hieman epävarma, joten jos joku sivujemme lukijoista tuntee piston sydämessään, niin minuun tai Mariin voi ottaa rohkeasti yhteyttä.

5.4.2008

Kipinän kanssa vierailimme ensimmäistä kertaa koiranäyttelyssä. Kipinän kehäkorkkaus tapahtui Vesilahdessa, jossa tuomaroi Arvi Ellmen. Kipinä esiintyi mielestäni oikein mallikkaasti kehässä, ja antoi todella mainiosti tuomarin käsitellä itseään. Esittäjä saa rukkasia siitä, ettei ole vieläkään opettanut koiralleen riittävän hyvin seisomista, mutta onneksi edes liikkuminen onnistui oikein hienosti. Tällä kertaa tuomari ei nähnyt Kipinässä oikein mitään hyvää;) Yhdyn tuomarin mielipiteeseen sen suhteen, että itsekin vielä toivon Kipinän venyvän pituussuunnassa, koska se antaa lyhyehkön vaikutelman tällä hetkellä rungoltaan. Katsotaan siis, että korjaantuuko tämä osa Kipinässä ja menemme vasta sitten uudemman kerran kehään. Mieltä kuitenkin lämmitti se, että tuomarinkin mielestä pääkoppa on oikein kunnossa;)

8-9.3.2008

Viimein toteutui Kuutin kohdalla matka poropaimennustestiin, joka pidettiin tänä vuonna Sodankylän Kommattivaaran aidalla. Tapahtuma oli kolmipäiväinen, joista kaksi perjantai ja sunnuntai olivat testipäiviä. Lauantaina, jolloin olimme paikalla, järjestettiin kilpailu. Kilpailuun osallistui ennätykselliset 16 työ- eli porokoiraa. Voiton vei Kipinän kasvattajan kasvatti Iresa Uldan Uni. Kuutin vuoro aidassa oli sunnuntaina. Olin todella jännittynyt sen suhteen, että menettääkö koira täysin korvansa, kun näkee porot. Aiemmat kohtaamiset porojen suhteen Kuutin kanssa olivat menneet enemmänkin hyppien ja keikkuen hihnan päässä. Täydellisenä yllätyksenä sain siten kokea itse aidassa sen, että Kuutti olikin porojen sijasta kiinnostunut syömään niiden paskaa. Tästä johtuen Kuutin testi hylättiin. Alkuun Kuutin esittämä "paskashow" nauratti itseäni, mutta viimeistään kotimatkalla tuli valtaisi pettymys asian suhteen. Kaikkea muuta olin ehtinyt Kuutin testin suhteen miettiä, mutta en tätä! Yksikään eläin ei valitettavasti aiemmin ole Kuutilta jäänyt ajamatta (etenkin jänikset), joten kyllä harmitti vietävästi se, että tällä kertaa jostain syystä Kuutti ei poroja paimentanut. Keskusteltuani asiasta useamman ihmisen kanssa, niin selityksenä Kuutin toiminnalla voisi antaa sen, että koira oli ehkä hämmennyksen vallassa, koska nyt sitä usutettiin tekemään jotain, mistä sitä on aina kielletty. Valitettavasti ei näin kaupunkimetsissä ole ollut mahdollisuutta antaa sen lähteä jokaisen liikkuvan perään eli sen suhteen olen ollut todella tiukka. Kuutti on nyt 4-vuotias, ja oma elämäntilanteeni on nyt sellainen, että poropaimennustestistä huolimatta tulen toteuttamaan Kuutin pentuesuunnitelman. Siinä on testin tuloksesta huolimatta sellaisia piirteitä edelleen, että haluan sille jälkeläisiä. Testin tulos olisi voinut olla eri, mikäli olisin voinut viedä sen nuorempana testiin. Nytkin poropaimennuksessa palkittiin kunniapalkinnolla koiria, joista valtaosa oli nuoria. Kuutin sulhasen Oton suhteen taas testi hylättiin sen liiallisen innokkuuden suhteen, joten vaikka molemmat ovat valitettavasti hylätty tässä testissä, niin onneksi edes eri syystä:) Tämä ratkaisuni Kuutin jalostuskäytöstä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö pitäisi tärkeänä sitä, että koiria tulisi testata myös poropaimennustestin suhteen. Jotain tästä oppineena yritän Kipinän kohdalla päästä jo ensi vuonna sen kanssa testiin. Eipähän liialliset koulutukset muiden eläinten jahtaamisen suhteen pääse ainakaan sen kohdalla liiallisesti vaikuttamaan.

21.10.2007

Vein Kuutin ensimmäistä kertaa Lappalaiskoirien erikoisnäyttelyyn, joka pidettiin Jyväskylässä. Tiesin jo etukäteen, että tuomari Rainer Vuorisen linja tulee olemaan suhteellisen tiukka, joten sen suhteen odotukset eivät olleet "korkealla". Linja osottautui tiukaksi, mutta se ei sinällään itseäni siis haitannut, mutta jäin todella paljon kaipaamaan, että tuomari olisi kertonut meille sanallisesti kustakin koirasta tai edes luokkavoittajista. Tälläistä toimintaa olisi toivonut näin rotujen päänäyttelyssä tuomarin tekevän, mutta ei väkisin! Kuutin osalta kehäesiintyminen olisi saanut mennä paremmin. Otin Kuutin turhan ajoissa palloilemaan kanssani kehän reunalla, koska jos mitään ei tapahdu, niin Kuuttikin päättää ottaa turhankin "laiskasti" asiat. Kehään mennessä se oli jo niin kypsynyt asiaan, että ei liikkunut reippaasti vaan enemmäkin vedin sitä perässäni. Aiemmin kehän ulkopuolella Kuutin ollessa niin täpinöissään otin harjoituksen vuoksi jopa pieniä tottisliikeitä, aikamme kuluksi;) Tämän pienen "harjoittelun" vuoksi päätin pitää namit taskussa kehässä, jotta Kuutti ei ottaisi katsekontaktia minuun, jotta liikkeet eivät sen vuoksi "vääristyisi". Näin jälikäteen ehkä namin näyttö olisi hieman piristänyt koiran mieltä ja meno kehässäkin olisi siten voinut sujua paremmin. Selittelyt sinällään sikseen, koska päivä oli etenkin omistajalle oikein mukava, kun sai taas tavata ihmisiä ja rupatella koirajuttuja:)

5.10.2007

Juuri tulleen tiedon mukaan Kipinän emä Iresa Tuulentuoma on prcd-PRA statukseltaan A. Tämä tarkoittaa, että Roi-Tuuli-yhdistelmän kaikki koiruudet ovat myöskin statukseltaan A eli eivät voi sairastua tämän tyypin PRA:han, hieno juttu:) Kipinästä ilmestyy esittely tännekin, kun saan vaan Tommin keskittymään jossain vaiheessa sivun rakentamiseen. Mie kun osaan vain päivittää. Galleriakin pitäisi uusia!!

24.9.2007

Laumaamme on liittynyt uusi lapinporokoiran pentu Kipinä. Kipinän virallinen nimi on Iresä Yötuuli, ja se on minulla sijoituksessa Lackmanin Marilta Lieksasta. Kipinään liittyvä pentuprojekti lähti liikenteeseen viime vuonna, jolloin tapasin Kipinän emän Iresa Tuulentuoman "Tuulin", joka on Marin narttu. Silloin päätin, että jos vain mahdollista niin minun toinen koirani tulee olemaan Tuulin narttupentu. Tällainen mahdollisuus sitten aukeni, kun sain tietää Kipinän kasvattajan suunnitelmista Tuulin suhteen, ja kun lopulta isäksi löytyi Roi-niminen nuori uros, niin sen jälkeen olen ollutkin tulisilla hiilillä pentujen odotuksen johdosta. Kipinä näki päivänvalon 5.8.2007, ja pääsin sitä ensimmäisen kerran katsomaan elokuun viimeisellä viikolla käydessäni kotopuolessani Nurmeksessa. Näin alkuun Kipinä vaikuttaa olevan oikein tomera ja rohkea pentu, jonka suuri idoli on Kuutti. Kuutti on alkanut nyt hieman tajuamaan, että ai tämäkö jääkin meille, mutta eiköhän se tässä Kuutinkin osalta vielä suuremmaksi iloksi koidu, kunhan Kipinä tuosta kasvaa. Pitkä odottelu on nyt takana ja yhteinen taival edessä, kiitokset vielä näin nettisivujemmekin kautta asianosaisille Kipinä-projektini toteutumisesta:)

14.8.2007

Olemme viimein muuttaneet tavaramme uudelle paikkakunnalle eli meidät nykyään tapaa siis Tampereelta:) Pirkanmaa kutsui meitä viimein, vaikka emännän opinnot ovatkin vielä kesken, mutta kylläkin loppusuoralla. Agilityä olemme päässeet treenaamaan TamSK:ssa ja sen suhteen on mennyt ihan mukavasti. Takaaleikkauksetkin alkavat sujumaan eli Kuutti osaa jo edetä sen verran mukavasti radalla, että nekin alkavat luistamaan, mutta reeniä reeniä pitää vielä puskea ennenkuin lähdemme starttailemaan kisaradalle. Tänään olimme puolestaan Pirkanmaan pelastuskoirien testitilaisuudessa, jossa oli n. 30 koirakkoa pyrkimässä syksyn alkeiskursille. Koirat testattiin seuraavissa osioissa: tottis, raunio, ketteryys, taistelutahto, luoksepäästävyys ja pimeä huone. Kuutti suoritui sen verran mallikkaasti osioista, että pääsimme yhdeksän muun kanssa syksyn kurssille. Emännän fiilikset ovat kyllä aika katossa tällä hetkellä, parannettavaa etenkin tottiksen suhteen jäi, mutta tulipahan todettua, että koirasta löytyy riittävä määrä niin taistelutahtoa, toimintakykyä kuin se on myös laukauspeloton. Eli elintärkeää informaatiota koirani luonteenpiirteistä sain tänä iltana radalla seurata. Tästä on siis erittäin mukava jatkaa yhteistä matkaa tällä pelastuspuolella.

15.5.2007

Emännän sukulointireissulla pyörähdimme Oulun äitienpäivänäyttelyssä viime lauantaina, ja vaikka sää ei suosinut, niin Kuutin osalta näyttely ei olisi voinut paremmin kyllä mennä. Kuutti esiintyi omaan rauhalliseen tapaansa, joka näytti tällä kertaa purevan tuomarin mieleen, joten serti napsahti Kuutille. Emäntä oli asiasta niin puulla päähän lyöty, että ei meinannut saada sanaa suustaan. Tuomarinkin tapa arvostella oli hieman "erikoinen", mutta näin tällä kertaa;)

1.4.2007

Kävimme pyörähtämässä Kuutin kanssa kehässä Mäntsälässä. Ihan mielenkiinnosta ilmoitin uudestaan Kuutin Ellmenin arvosteltavaksi. Olihan edellisestä kulunut melkein kaksi vuotta aikaa, joten tahdoin näyttelyn läheisyyden takia saada uuden Ellmenin mielipiteen Kuutista. Olihan se lopputulosta ajatellen parantunut:) Aikaisemmasta arvostelusta "jäljelle" jäivät vielä pehmyt selkä sekä hän toivoisi vankemman luuston. Itse olen erittäin tyytyväinen Kuutin käytökseen. Puitteet olivat hyvät, iso ja asfalttipintainen kehä sekä mukava aurinkoinen sää. Kuutti liikkui mukavasti kehässä, ja tuon koiran kanssa on vaan niin luksusta liikkua, kun se ottaa uudet paikat niin lunkisti. Tällä kertaa Kuutti jopa mitattiin, jonka kanssa ei ollut mitään ongelmia. Tulos 48,5 cm yllätti minut. Omien mittauksien mukaan olen saanut nimittäin Kuutin korkeudeksi n. 50 cm. Vaikea sanoa oliko kyseinen kohta, jossa mittaus suoritettiin, niin ihan tasainen, sillä omastakin mielestä Kuutti seisoi kyllä ihan suorassa mittauksen aikana. Nyt voisi ehkä suunnitella menevänsä vielä pariin näyttelyyn, kun koiruus on sen verran hyvässä karvassa. Mikäli sieltäkin rapsahtelee EH:ta tai huonompaa, niin sitten voimme jättää näyttelytouhut muutamaksi vuodeksi;) Katsotaan miten tilanne tästä kehittyy... Olen ottamassa uuden pennun kesän aikana, mutta sen osalta tiedot päivittyvät vasta sitten, kun varmasti tiedän, että sieltä syntyy kauan suunniteltu ja odotettu uusi porkkisneiti:)

(c)2005 TV, Valid XHTML & CSS